Viikonlopun kotiteot jäivät yhteen tiskiin. Sekin oli enemmän kuin kaikki muut hyödylliset työt yhteensä. Mutta mulla onkin periaatteita. Opiskelijallakin on oikeus (vaan ei varaa) viikonloppuun.
Vaan tänään, oi, olin ahkera. Tiesin jo aamulla veturin muodoilla varustetun suklaan kalenterista miljoonien muiden tapaan löytäessäni, että enteen puolelle menee. Kone mikä kone.
Ja toimin totisesti raudanlujalla tunteettomuudella. Kävelyä reilu tunti. (Ja jos käväisitte tänään pääkaupungissa ulkona, niin tiedätte, mitä se kuolevaiselta vaati.) Yleistä järjestelyä. Pölyjen pyyhkeämistä (kostealla, ei huiskalla!). Roskain vientiä. Imurointia. Lattian kevyttä pesua.
Ja sitten se puhisi ja suhisi ja yski.
Edellä mainittu tekisi sen 21 pistettä.
Pitkän päivän iltana pistettiin yhteisesti vielä askarteluksi. Kynttilätaidetta. Ei pistetiä, koska oli kivaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti